Avoin pääsy tieteellisen historian tutkimuksissa

Hyvät kollegat,

viime aikoina avoimen pääsyn tieteelliseen tietoon aloite on käynnissä valtioiden rajat ylittävällä tasolla, ja avoimen pääsyn arkistoja luodaan. Koko maailmassa kysytään käyttäjien mielipiteitä, julkaistuissa kyselyissä korostuvat tekninen valmius, tiedollinen lukutaito ja oikeudelliset näkökohdat.

Tässä kyselyssä haluaisimme tietää enemmän tieteellisten historioitsijoiden käyttämistä tieteellisen tiedon hakemisen ja käsittelyn menetelmistä, tiedon jakelukanavista sekä avoimen pääsyn arvioinnista tietyn tieteenalan tutkimuksissa.

Kyselyn tulokset esitellään 5. kansainvälisessä Euroopan tieteellisen historian yhdistyksen konferenssin symposiumissa Tutkimuksen työkalut ja historian käsityö, ja johtopäätökset heijastuvat Bibliografian ja dokumentaation komission (Kansainvälisen tieteellisen historian ja filosofian yhdistyksen rakenteellinen osa) toimintasuunnitelmissa avoimen pääsyn osalta, tavoitteena optimoida tieteellisen tiedon jakelua ja säilyttää tieteellinen perintö.

Kyselyn laatimisessa arvokkaita huomioita antoi Suomen tieteellisten kirjastojen yhdistyksen eIFL-OA koordinaattori tohtori Gintarė Tautkevičienė, ja käytettiin eMoDB.lt: Elektronisten tieteellisten tietokantojen avaaminen Suomelle -projektinSuomen tieteellisten ja opiskelijainstituutioiden tieteellisen toiminnan tulosten julkistaminen avoimen pääsyn lehdissä ja institutionaalisissa arkistoissa -tutkimuksen raportin materiaalia sekä muita lähteitä avoimesta pääsystä.

 

Kutsumme teitä ystävällisesti aktiivisesti ilmaisemaan mielipiteitänne ja toiveitanne, kyselyn vastauksia odotamme tämän vuoden syyskuun 15. päivään asti.

 

Kysely on anonyymi.

 

Kunnioittavasti

Tohtori Birutė Railienė

Bibliografian ja dokumentaation komission (Kansainvälisen tieteellisen historian ja filosofian yhdistyksen Tieteen ja teknologian historian osaston rakenteellinen osa) puheenjohtaja

Sähköposti: b.railiene@gmail.com

 

Avoimen pääsyn sanasto:

Avoin pääsy – ilmainen ja rajoittamaton internet-pääsy tieteellisiin tutkimustuotteisiin (tieteelliset artikkelit, tutkimustiedot, konferenssiesitykset ja muu julkaistu materiaali), jota jokainen käyttäjä voi vapaasti lukea, kopioida, tulostaa, tallentaa omille tietokoneen tallennusvälineilleen, jakaa, tehdä hakuja tai viitata koko tekstin artikkeleihin, rikkomatta tekijänoikeuksia.

Kuvaustyyli (tai bibliografinen kuvaus) – dokumentin, sen osan tai useiden dokumenttien tunnistamiseen ja kuvaamiseen tarvittavien, standardimuotoisten tietojen kokonaisuus (Kirjastotieteen tietosanakirja). On kehitetty monia kuvaustyylejä (esim. APA, MLA), niiden muunnelmia. Kansainvälinen standardi on kehitetty bibliografisten viitteiden tietolähteiden viittausohjeille (ISO 690:2010).

Institutionaalinen arkisto – tämä on älykkäiden tuotteiden digitaalinen arkisto, jossa säilytetään, jaetaan ja käsitellään kyseisen instituution tai useiden instituutioiden tieteellistä tuotantoa ja akateemista tietoa.

Lomakkeen tulokset ovat julkisesti saatavilla

1. Millä tavoin saat yleensä oman alasi uusinta tieteellistä tietoa (voit valita useita vaihtoehtoja): ✪

En käytäJoskusUsein
Työpaikan kirjasto
Kirjastojen kortistokatalogit
Kirjastojen sähköiset katalogit
Suomen akateemiset tietokannat
Ulkomaiset kustantajien tietokannat (esim. ScienceDirect, Emerald, IEEE jne.)
Yleisissä hakukoneissa (esim. Google)
Erityisissä hakukoneissa (esim. Google Scholar)
Tieteellisissä tiedonhakujärjestelmissä (esim. Scirus, Scitopia)
Tilaan uutisia sähköpostitse (Alerts-palvelu)
Tilaan uutisia RSS-tekniikan avulla
Katselen oman alani tieteellisiä lehtiä
Tieteelliset verkkoforumit (esim. LinkedIN, ResearchGate jne.)
Tieteelliset tapahtumat (esim. konferensseissa, kirjan esittelyissä jne.)
Epäviralliset tapaamiset kollegoiden kanssa

2. Millä muulla, aiemmin mainitsemattomalla, tavalla saat usein oman alasi uusinta tieteellistä tietoa?

3. Millä tavoin saat koko tekstit asiakirjat tieteellisiin tutkimuksiisi (voit valita useita vaihtoehtoja): ✪

En käytäJoskusUsein
Avoimen pääsyn lehdistä (engl. Open Access Journals)
Institutionaalisista arkistoista (engl. Institutional Repositories)
Hakuun käytän yleisiä hakukoneita (esim. Google)
Käytän erityisiä tiedonhakujärjestelmiä (esim. Google Scholar)
Käytän tieteellisiä tiedonhakujärjestelmiä (esim. Scirus, Scitopia)
Käytän avoimen pääsyn lähteitä (esim. OAIster, DRIVER, RePEc)
Teen hakuja instituution tilaamissa tietokannoissa
Teen hakuja avoimesti saatavilla olevissa tietokannoissa
Otan yhteyttä kirjaston työntekijöihin
Käytän välityskirjastopalveluja
Pyydän ulkomailla olevilta kollegoilta koko tekstin asiakirjakopioita

4. Millä muulla, aiemmin mainitsemattomalla, tavalla saat usein oman alasi koko tekstejä?

5. Mitä bibliografisen kuvauksen laatimisen ja tietolähteiden viittausstandardia tai tyyliä käytät yleensä tieteellisten töiden ja julkaisujen laatimisessa: ✪

En käytäJoskusUsein
ISO 690 ja ISO 690-2
APA (American Psychological Association)
MLA (Modern Language Association)
Harvard (Harvard)
Käytän omaa kuvaustyyliäni

6. Mitä muuta, aiemmin mainitsematonta, bibliografista kuvaustyyliä käytät usein tieteellisissä artikkeleissasi, julkaisuissasi?

7. Kannustaako instituutiosi julkaisemaan tieteellisiä tutkimuksia avoimen pääsyn lehdissä? ✪

8. Ovatko julkaisemasi tieteelliset työt avoimesti saatavilla (voit valita useita vaihtoehtoja): ✪

9. Onko työpaikallasi institutionaalinen arkisto? ✪

10. Mitä organisaatiota edustat? ✪

11. Ikäsi ✪

12. Missä maassa asut tällä hetkellä? ✪

13. Minkä tieteenalan historiallisia tutkimuksia teet (voit valita useita vaihtoehtoja): ✪

14. Minkä tieteenalan historiallisia tutkimuksia teet useimmiten: ✪

15. Jos päätät jakaa kokemuksesi tai sinulla on suosituksia avoimesta pääsystä, olisi meille mieluisaa kuulla mielipiteesi. Kiitos paljon ajastasi